Haaveilija

 Kaikki olettaa jotenki että oon aina se pirteä ja positiivinen. Tarkoittaako se sitä että pitää olla aina pirteä ja positiivinen? Tarkoittaako se sitä että ei saa olla koskaan huono päivä ilman että siitä tykätään huonoa? Saako sitä olla joskus muuten vaan hiljaa/hiljaisempi ilman mitään syytä? Ei vaan aina oo asiaa. Voiko se pirteys ja positiivisuus olla vaan kulissia? Tai pelkkä peitto omalle pahalle ololle ihan vaan siks että kukaan ei saa koskaan tietää miten paha olo on?  Haluaisin vaan että saisin oikeasti kertoo jollekin siinä tilanteessa että hei, nyt on tosi paha olla , jaksatko kuunnella. Miten monta kertaa oon mun parille läheiselle ystävälle kirjoittanut jo pitkän tekstin mutta koskaan en ole kuitenkaan sitä lähettänyt ihan vaan siks että en jaksa olla aina valittamassa ja ettei sen toisen tarvi kuormittua mun pahasta olosta. Haluaisin vaan että olis joku joka näkis sen pirteyde ja positiivisuuden läpi. Toisaalta, semmosta ihmistä ei ole olemassakaan.  Seki o...

 Haluaisin olla vaikka mitä mutta miks se on niin hemmetin vaikeaa? Miks kaikki on niin vaikeaa? Miks kaikki menee aina pieleen ? Hyvää haluaisin kaikille mutta tuntuu että mitä enemmän yritän saada hyvää aikaan, sitä enemmän asiat menee päin mäntyä ja sitä enemmän vaan tuotan pahaa ympärilleni. Haluaisin nauttia elämästä mutta ei siitäkään tuu mitään.  Loma reissut on aina pahimpia. Mitä enemmän ootan , sitä varmemmin tapahtuu jotain minkä takia joku pahoittaa mielensä. Olis parempi ku olis vaan kotona.  Sanotaan että tekevälle sattuu ja jos mitään ei tee ni mitään ei tapahdukkaa. Mitä jos haluaisinki ettei mitää tapahdu mutta ku tapahtuu vaikkei mitään ees tee Elämä on .... Mitä se sitte ikinä onkaan.....

 Ihan hirvee olo. Kaikki vaan kaatuu päälle ja paskan jauhantaa jatkuu selän takana. En väitä että itte olisin mikään pyhimys ja täydellinen ja mitä näitä kaikkia on mutta sanotaanko että useimmissa puheissa ei oo päätä eikä häntää. Osissa puheissa on ehkä se pää tai häntä mutta sitte se ku asioista ei oteta selvää miks asiat on menny mite ne on menny ja aletaan syyttelee ja vaikka mitä ni motivaatio vähä niinku kaikkeen menee. jännitä tässä on niinku se että ku et ees kerkee mitää tehdä ni sua jo syytetää tekemisistä ja vallanki tekemättä jättämisistä ku itte ehit vasta ihmetellä että mitä ihmettä tapahtuu Toki voi olla että itte vaan ylireagoin asioita mutta se että ku lapsesta asti oot kuunnellut suurinpiirtein sitä että miten oot syyllinen vaikket tienny ees mitä on käyny ja tätä rataa ni susta tehtiin se syyllinen lähtökohtaisesti isän Osalta. En vaan jaksais enää ees yrittää. jaksaa jaksaa vaikkei jaksakkaa. Haluaisin päästä eroon näistä ihme pelko ja ahdistus tiloista mistä ...

 Onko joskus väärin kaivata hiljaisuutta?  Olen useimmiten se sivustaseuraaja jolla omat tunteet jää sisälle. Haluaisin joskus olla päivän edes yksin ja hiljaa. Silti tuntuu että se on mahdoton jo pelkästään ajatuksen tasolla. Tuntuu että kaikki olettaa että minä jaksan olla aina se kuuntelija ja se, joka saa olla haukuttuvana. Ja joillekin roskakori sun muuta mutta sitte  kun apua tarvii, oletetaan että minä pääsen ja tulen automaattisesti. Silti jos minä harvoin pyydän apua, usein jään yksin kun kenelläkään ei ole aikaa tulla auttamaan.  Haluaisin joskus olla näkyvä ja kuuluva mutta en jaksa enää edes yrittää. 

Millainen on hyvä ihminen?  Millainen on kaunis ihminen?  Miten kokea olla rakastettu?  Voiko sivustaseuraaja saada huomiota? Miksi tunteiden pukeminen sanoiksi on toisille ylitsepääsemättömän vaikeaa ja toisille niin helppoa? Onko väärin toivoa että joku pystyisi näkemään lävitse?  Olisi paljon helpompaa kun joku näkisi ajatukset ja tunteet ilman että niistä tarvitsisi kertoa ja puhua. Olisi kiva, että joku ymmärtäisi miten joskus voi olla sisällä paha olla vaikka sitä ei näytä ulospäin.  Olisi kiva joskus kokea olevansa muutakin kuin pelkkä roskakasa jota kukaan ei edes huomaa. Olisi kiva jos joskus edes yksi ihminen huomaisi että kaikki ei ole hyvin vaikka niin antaa ymmärtää.  Olisi kiva jos joku hyväksyisi sen, että en ole aina se iloinen ihminen, joka hyväksyy kaiken. Olisi kiva jos joskus hyväksyisi sen, että myös minulla on huono päivä. Olisi kiva, jos joku joskus hyväksyisi sen, että myös minulla on kielteisiä tunteita.  Onko muita näitä tunte...